Runot

Runot

Nimi	Tyyppi	Kuvaus
Runo 1	Kalevalan runo	Laulaja kutsuu veikkosensa yhteiseen runonlaulantaan ja kokoaa vanhat virret Väinämöisen, Ilmarisen, Kaukomielen, Joukahaisen, Pohjan ja Kalevalan perinteistä. Maailman syntyjakso alkaa, kun Ilmatar laskeutuu yksinäisyydestään mereen, tulee tuulesta raskaak...
Runo 10	Kalevalan runo	Väinämöinen palaa Pohjolasta Kalevalaan ja on murheissaan, koska on luvannut Ilmarisen lunnaikseen Louhelle. Hän houkuttelee Ilmarisen katsomaan Osmon pellolle laulamaansa kultalatvaista kuusta, jonka latvassa ovat kuu ja Otava, ja lähettää sepän tuulen muk...
Runo 11	Kalevalan runo	Ahti Saarelainen, lieto Lemminkäinen ja Kaukomieli, kasvaa Kaukoniemen kainalossa kelpo mieheksi, mutta elää alinomaa neitojen iloissa. Kyllikki, Saaren kukka, hylkää Päivän, Kuun ja Tähden pojat sekä Virosta ja Inkereltä tulleet kosijat.
Runo 12	Kalevalan runo	Ahti Lemminkäinen elää Kyllikin kanssa, mutta Kyllikki käy kylän neitojen kisassa, kun Ahti viipyy kalaretkellä. Ainikki kertoo tapahtuneen veljelleen, ja vihastunut Lemminkäinen päättää lähteä Pohjolan sotaan äitinsä ja Kyllikin varoituksista huolimatta.
Runo 13	Kalevalan runo	Lemminkäinen pyytää Pohjolan emännältä tytärtä, mutta emäntä torjuu hänet Kyllikin vuoksi ja vaatii ensin hiihtämään Hiien hirven Hiien peltojen periltä. Lemminkäinen hankkii Kauppi Lyylikiltä uudet sukset, vaikka tämä varoittaa häntä turhasta ja vaarallise...
Runo 14	Kalevalan runo	Lemminkäinen jatkaa Lemminkäisen kosintajaksoon kuuluvaa tehtäväsarjaa ja hiihtää Hiien hirveä pyytäen apua Ukolta, Tapiolta, Mielikiltä ja metsän väeltä. Pitkien loitsujen ja metsän suostuttelun jälkeen Hiien hirvi saadaan hänen eteensä, ja hän vie tiedon...
Runo 15	Kalevalan runo	Kyllikki ja Lemminkäisen äiti näkevät suasta ja harjasta vuotavan veren ja ymmärtävät Kaukoni kadonneen pahoille teille. Äiti lähtee Pohjolaan, pakottaa Louhen kertomaan pojan tehtävistä ja saa Päivyltä tiedon, että Lemminkäinen on surmattu Tuonen mustaan j...
Runo 16	Kalevalan runo	Väinämöinen veistää uutta venettä utuisen niemen päässä, mutta puut puuttuvat, ja Sampsa Pellervoinen etsii hänelle sopivan tammen haavan ja hongan hylättyään. Tammesta syntyy lautoja ja pohjapuita, ja Väinämöinen rakentaa purtta tiedolla ja laulamalla, kun...
Runo 17	Kalevalan runo	Väinämöinen etsii puuttuvia sanoja ja saa paimenelta neuvon hakea niitä Antero Vipusen suusta ja vatsasta. Hän varustautuu Ilmarisen pajassa rautaisilla suojuksilla ja korennolla, kulkee neulojen, miekkojen ja tapparain terien yli ja herättää maan alla maka...
Runo 18	Kalevalan runo	Väinämöinen lähtee koristellulla veneellään kosimaan Pohjan tytärtä pimeästä Pohjolasta ja yrittää salata matkansa Annikilta. Annikki saa totuuden selville ja kiiruhtaa kertomaan siitä veljelleen Ilmariselle, joka peseytyy, pukeutuu sulhaseksi ja lähtee kir...
Runo 19	Kalevalan runo	Ilmarinen saapuu Pohjolaan vaatimaan luvattua morsianta, mutta Pohjolan emäntä määrää hänelle yhä uusia ansiotöitä ennen neidon antamista. Morsiamen neuvojen avulla hän takoo kultaisen auran ja kyntää kyisen pellon, valmistaa rautaiset suitset ja kahlitsee...
Runo 2	Kalevalan runo	Väinämöinen nousee puuttomalle saarelle ja kutsuu Sampsa Pellervoisen kylvämään maat, suot, ahot ja kankaat. Puut kasvavat, mutta tammi jää ensin taimettumatta, kunnes Tursas polttaa niitetyt heinät ja tuhkaan joutunut tammen terho kasvaa valtavaksi tammeks...
Runo 20	Kalevalan runo	Pohjolan häitä ja suuria pitoja valmistetaan Sariolassa viikon ajan, ja juhlaväen ruoaksi tuodaan jättiläismäinen Suomen sonni Karjalasta. Pohjan väki ei löydä sonnin kaatajaa ennen kuin merestä nousee pieni rautakourainen mies, joka surmaa härän ja tuottaa...
Runo 21	Kalevalan runo	Pohjolan emäntä näkee sulhasjoukon saapuvan Pohjolan pihaan ja tunnistaa vävyn komeasta hevosesta ja seurueesta. Hän käskee palvelijoita ottamaan hevosen vastaan, ruokkimaan ja hoitamaan sen sekä johdattamaan vävyn tupaan kunniapaikalle.
Runo 22	Kalevalan runo	Pohjolan häiden pitojen päätyttyä Pohjolan emäntä puhuttelee Ilmarista ja viivyttää sulhoa, kunnes neito on palmikoitu, puettu, kengitetty ja kinnastettu lähtöä varten. Hän kehottaa morsianta nousemaan rekeen ja muistuttaa, että lähtö isän kodista ja emon k...
Runo 23	Kalevalan runo	Morsianta neuvotaan lähtemään omasta kodistaan toiseen taloon ja omaksumaan miehelän tavat, kunnioittamaan appea, anoppia, kytyä ja natoa sekä unohtamaan tyttöajan huimuus. Osmotar eli Kalevatar opastaa häntä ahkeruuteen, varhaiseen nousemiseen, karjan, las...
Runo 24	Kalevalan runo	Pohjolan hääjakson lopulla morsian on jo neuvottu, ja seuraavaksi sulhasta opastetaan pitämään nuorta vaimoaan hyvin, arvostamaan hänen taitojaan ja suojelemaan häntä anopin, apen ja vieraan väen moitteilta. Sulhaselle annetaan ohjeita myös työnteosta, matk...
Runo 25	Kalevalan runo	Ilmarista ja Pohjolasta tuotua morsianta odotetaan hänen kotipihassaan viikon, kunnes reen kapina kuuluu ja Lokka tervehtii tulijoita. Lokka ottaa morsiamen vastaan, käskee astumaan pihalle ja pirttiin, ylistää hänen kauneuttaan ja puolustaa häntä lattialla...
Runo 26	Kalevalan runo	Lemminkäinen kuulee Pohjolan häistä, joihin häntä ei ole kutsuttu, ja päättää lähteä pitoihin äitinsä kielloista huolimatta. Runo kuuluu Lemminkäisen Pohjolan-matkan jaksoon, jossa äiti varoittaa poikaansa kolmesta surmasta ja myöhemmistä vaaroista Pohjolan...
Runo 27	Kalevalan runo	Lemminkäinen saapuu kutsumatta Pohjolan pitoihin ja vaatii itselleen olutta ja ruokaa, mutta Pohjolan väki kohtelee häntä halveksivasti. Pohjolan emäntä antaa hänelle kelvottoman juoman, jossa on matoja, käärmeitä ja sisiliskoja, mutta Lemminkäinen puhdista...
Runo 28	Kalevalan runo	Lemminkäinen pakenee Pohjolasta tapettuaan Pohjolan isännän ja muuttaa itsensä kokoksi päästäkseen vainoojiltaan. Hän rukoilee Ukolta pilvensuojaa ja palaa synkkänä äitinsä luo, joka kyselee hänen huolensa syytä.
Runo 29	Kalevalan runo	Lemminkäinen pakenee Pohjan kansaa ja Pimentolan joukkoa veneellä sanattomalle saarelle, jonne hän saa ottaa aluksensa maihin ja jää piiloon. Saarella hän laulaa ihmeitä pihoille, kaivolle ja tanterelle, saa ruokaa ja juomaa sekä elää kolme kesää saaren imp...
Runo 3	Kalevalan runo	Väinämöisen maine laulajana leviää Väinölästä Pohjolaan, ja nuori Joukahainen lähtee vanhempiensa kielloista huolimatta haastamaan häntä. Väinölän ahoilla ja Kalevalan kankailla miehet ajavat vastakkain ja ryhtyvät kilpalaulantaan, jossa Joukahaisen tiedot...
Runo 30	Kalevalan runo	Lemminkäinen lähtee kostoretkelle Pohjolaa vastaan ja kutsuu Tieran sotakumppanikseen, vaikka sekä oma emo että Tieran väki varoittavat lähdöstä. Miehet laskevat veneen Pohjolan merelle, mutta Pohjolan emäntä lähettää Pakkasen jäädyttämään Lemminkäisen sota...
Runo 31	Kalevalan runo	Untamo ja Kalervo ajautuvat veljesvihaan verkkojen, kaurakylvön, uuhen ja koiran aiheuttamien riitojen jälkeen. Untamo lähtee sotaan veljeään vastaan, surmaa Kalervon suvun, polttaa talon ja vie raskaana olevan Kalervon impyen orjaksi Untamolaan.
Runo 32	Kalevalan runo	Kullervo, Kalervon poika, kysyy Ilmarisen talossa työtä ja Ilmarisen emäntä määrää uuden orjan suuren karjan paimeneksi. Emäntä leipoo paimenelle evääksi kakun, johon hän kätkee kiven, ja käskee syödä sen vasta karjan mentyä metsälle.
Runo 33	Kalevalan runo	Kullervo paimentaa Ilmarin karjaa ja valittaa orjan osaansa, nälkää sekä emännän hyvää elämää. Ilmarin emäntä on pannut hänen evääksi kivellä täytetyn leivän, johon Kullervon isältä peritty ainoa veitsi katkeaa.
Runo 34	Kalevalan runo	Kullervo poistuu seppo Ilmarisen luota ennen kuin Ilmarinen ehtii kuulla vaimonsa kuolemasta, ja Ilmarinen löytää kaatuneen naisensa kartanolta sekä jää suremaan. Kullervo kulkee korpien halki, yöpyy mättäällä ja valittaa isättömyyttään, emottomuuttaan ja o...
Runo 35	Kalevalan runo	Kullervo elää Kalervon luona, mutta kaltoin kasvatettuna ei kykene tavalliseen työhön: soutaessaan hän hajottaa veneen ja nuottaa tarpoessaan pilaa nuotan sekä kalat. Hänet lähetetään viemään veroja ja maajyviä, ja paluumatkalla Väinön, meren ja Pohjan kank...
Runo 36	Kalevalan runo	Kullervo lähtee sotaan ja torjuu äitinsä varoitukset, vaikka äiti koettaa estää häntä menemästä miekan melskeeseen. Hän hyvästelee isänsä, veljensä, sisarensa ja äitinsä, mutta vain äiti lupaa itkeä häntä ja paljastaa emon rakkauden.
Runo 37	Kalevalan runo	Ilmarinen suree kuollutta vaimoaan niin, ettei pajan kalke kuulu kuukauteen, ja elää pitkään naisetta ja puolisotta. Neljännellä kuulla hän kerää kultaa, hopeaa ja puita, polttaa hiilet ahjoon ja yrittää takoa itselleen kultaisen, hopeisen morsiamen.
Runo 38	Kalevalan runo	Ilmarinen hylkää kultaisen ja hopeisen kuvansa ja lähtee Pohjolaan pyytämään Louhelta kuolleen vaimonsa sisarta. Louhi kieltäytyy antamasta toista tytärtään, ja myös neiti torjuu Ilmarisen syyttäen häntä sisarensa surmasta.
Runo 39	Kalevalan runo	Väinämöinen kehottaa Ilmarista lähtemään Pohjolaan sammon ja kirjokannen saantaan, vaikka Ilmarinen muistuttaa niiden olevan lukkojen takana kivimäessä ja vaskivaarassa. Matkaan valmistaudutaan sammon hakuretken jaksossa: Ilmarinen takoo Väinämöiselle tulit...
Runo 4	Kalevalan runo	Aino lähtee lehdosta vastoja taittamasta ja kohtaa vanhan Väinämöisen, joka kehottaa häntä kantamaan kaulanhelmet ja rinnanristin vain itselleen. Aino kieltäytyy, riisuu korunsa ja palaa itkien kotiin, missä hän kertoo tapahtuneen isälle, veljelle, siskolle...
Runo 40	Kalevalan runo	Väinämöinen laskee veneellä vesille Ilmarisen ja Lemminkäisen kanssa, ja koskessa Lemminkäinen lausuu loitsuja matkan turvaksi. Väljillä vesillä pursi tarttuu kiinni suureen haukeen, jota Lemminkäinen ja Ilmarinen eivät saa irti, mutta Väinämöinen katkaisee...
Runo 41	Kalevalan runo	Väinämöinen istuutuu ilokivelle ja alkaa soittaa hauinluista tehtyä kanteletta niin ihmeellisesti, että metsän eläimet, linnut, ilman immet, kalat sekä veden väki kerääntyvät kuuntelemaan. Soitto koskettaa koko luomakuntaa, ja myös Kuutar, Päivätär, Ahto se...
Runo 42	Kalevalan runo	Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen purjehtivat Pohjolaan vaatimaan Sammon jakoa, mutta Louhi kieltäytyy ja kutsuu väkensä aseisiin. Väinämöinen nukuttaa Pohjolan kansan kanteleensoitolla ja unineuloilla, minkä jälkeen Ilmarinen avaa lukot ja Lemminkäine...
Runo 43	Kalevalan runo	Louhi kokoaa Pohjolan väen sotaveneeseen ja lähtee ajamaan Väinämöisen venettä saadakseen sammon takaisin. Väinämöinen hidastaa takaa-ajon loihtimalla mereen karin, johon Pohjolan pursi särkyy, mutta Louhi muuttuu kokoksi ja hyökkää laivan kimppuun.
Runo 44	Kalevalan runo	Väinämöinen kaipaa mereen kadonnutta hauenluista kanneltaan ja pyytää Ilmarista takomaan rautaisen haravan sen etsimistä varten. Hän haravoi meren rannat ja ruoikot, mutta ei löydä menetettyä soitintaan ja palaa murheellisena kotiin.
Runo 45	Kalevalan runo	Louhi kadehtii Väinölän ja Kalevalan vaurastumista sammon muruilla ja rukoilee Ukkoa tuhoamaan Kalevan kansan taudeilla. Loviatar, sokea Tuonelan tytär, tulee Pohjolaan synnyttämään, ja Louhi auttaa häntä salaisessa saunassa saattamaan maailmaan yhdeksän vi...
Runo 46	Kalevalan runo	Louhi pahastuu Väinölän ja Kalevalan toipumisesta taudeista ja nostaa karhun korvesta niiden karjamaille hävittämään eloa. Väinämöinen pyytää Ilmarista takomaan uuden kolmisulkaisen keihään ja lähtee Metsolaan Tapion, Mielikin ja Tellervon apua anoen.
Runo 47	Kalevalan runo	Väinämöisen kanteleensoitto houkuttelee kuun ja päivän kuulemaan, mutta Louhi sieppaa ne ja kätkee pimeään Pohjolaan, minkä jälkeen hän varastaa myös tulen Väinölän tuvista. Pimeys valtaa Kalevalan, Väinölän ja taivaan, ja Ukko iskee uuden tulikipunan kuun...
Runo 48	Kalevalan runo	Väinämöinen ryhtyy kutomaan suurta nuottaa saadakseen kiinni hauen, jonka vatsassa tuli on piilossa, ja pellava kasvatetaan, käsitellään ja kudotaan verkoksi yhdessä yössä. Nuoret ja vanhat pyytävät ensin turhaan, kunnes Väinämöinen ja Ilmarinen vievät verk...
Runo 49	Kalevalan runo	Väinölässä ja Kalevalan kankailla eletään pimeydessä, kun kuu ja päivä eivät enää kumota, ja ihmiset pyytävät Ilmarista takomaan uudet taivaankappaleet. Ilmarinen valmistaa kultaisen kuun ja hopeisen auringon, mutta ne eivät valaise, joten Väinämöinen arpoo...
Runo 5	Kalevalan runo	Väinämöinen saa tiedon Joukahaisen sisaren katoamisesta mereen ja suree menetystä rannalla. Hän kysyy Untamolta Ahtolan ja Vellamon neitojen olinpaikkaa, lähtee veneellä onkimaan ja saa oudon kalan, joka osoittautuu etsimäkseen neidoksi.
Runo 50	Kalevalan runo	Marjatta elää kotona kainona ja pyhänä neitona, lähtee paimeneksi ja tulee raskaaksi syötyään mäeltä nousseen puolukan. Synnytyksen lähestyessä emo, iso sekä Ruotuksen emäntä torjuvat hänet, joten Marjatta saa poikansa hongikon tallissa hevosen henkäyksen l...
Runo 6	Kalevalan runo	Väinämöinen lähtee olkisella oriilla kohti kylmää Pohjolaa ja pimeää Pimentolaa, kulkien Väinölän ahoilta ja Kalevalan kankailta meren selälle. Nuori Joukahainen kantaa vanhaa vihaa Väinämöistä kohtaan, valmistaa tulisen jousen ja myrkytetyt nuolet sekä väi...
Runo 7	Kalevalan runo	Väinämöinen ui päivät ja yöt aavalla merellä, kunnes väsyy ja valittaa joutumistaan tuulten ja aaltojen varaan. Lapista lentävä kokko löytää hänet, muistaa Kalevan kaskessa säästetyn koivun ja kantaa Väinämöisen Pohjolan perille Sariolaan.
Runo 8	Kalevalan runo	Väinämöinen palaa pimeästä Pohjolasta ja näkee Pohjan neidin kutomassa taivon kaarella kultakangasta ja hopeaa. Hän pyytää neittä rekeensä ja lupaa hänelle paikan Väinölässä, mutta neiti vastustaa naiduksi joutumista ja asettaa yhä vaikeampia koetuksia.
Runo 9	Kalevalan runo	Haavoittunut Väinämöinen saapuu pirttiin, eikä hopeatuoppi tai kultakannu riitä keräämään hänen polvestaan vuotavaa verta. Uunilla oleva ukko kysyy rauan syntyä, ja Väinämöinen kertoo raudan alkuperän ilman, veden, tulen, luonnotarten maidon, suon ruosteen...