Kalervo

Tyyppi: Kullervon isä, Untamon veli ja hävitetyn suvun päämies
Esiintyy runoissa: 313233343536
Keskeiset runot: 313435

Kalervo on Kullervon isä ja Untamon veli, jonka suvun hävitys avaa Kalevalan synkimmän kertomuskaaren. Hänen oma tarinansa alkaa veljesriidasta ja jatkuu Kullervon patronyyminä, perintönä ja kadotettuna kotina. Kalervo ei ole eepoksen suurten tekojen sankari, vaan murtuneen suvun nimi, jonka varassa Kullervon viha ja häpeä saavat muotonsa.

Kalevalan aikajana

Veljesriidan alku

Runossa 31 Kalervo kasvaa linnun Karjalaan kantamasta lapsesta. Samasta hajotetusta lapsijoukosta syntyy myös Untamoinen, josta tulee Kalervon veli ja vastustaja. Riita alkaa kalavesistä: Untamo laskee verkkonsa Kalervon vesille, Kalervo kokoaa kalat konttiinsa, ja veljesten välinen torailu yltyy.

Toinen riidan aihe syntyy kylvöstä ja karjasta. Kalervo kylvää kauraa Untamon tuvan taakse, Untamon uuhi syö kylvön, ja Kalervon koira repii uuhen. Untamo uhkaa surmata Kalervon suvun ja lähtee aseistettujen miesten kanssa sotaan veljeään vastaan.

Suvun hävitys ja Kullervon synty

Untamon miehet kaatavat Kalervon joukon, surmaavat suuren suvun ja polttavat talon poroksi runossa 31. Hävityksestä jää kuitenkin eloon yksi Kalervon impi, raskaana oleva nainen, jonka Untamon väki vie kotiinsa palvelijaksi.

Tämän naisen lapsesta syntyy Kullervo. Kalervo on siten pojan isä ja samalla nimi, jonka kautta Kullervo kulkee runosta toiseen: “Kullervo, Kalervon poika”. Isän suku on pojan syntyhetkellä jo väkivallan, orjuuden ja koston merkitsemä.

Isän nimi orjan matkassa

Runoissa 32 ja 33 Kalervo näkyy ennen kaikkea Kullervon patronyyminä. Kullervo joutuu Ilmarisen taloon orjaksi ja paimeneksi, ja hänen asemansa määrittyy yhä Kalervon poikana, vaikka Kalervo itse ei näissä jaksoissa toimi tapahtumien keskellä.

Kalervon perintö saa konkreettisen muodon veitsessä, jonka Kullervo sanoo olevan isältä saatua omaisuutta. Kun Ilmarisen emännän kivinen leipä katkaisee veitsen, Kullervo itkee menetystä: kyse ei ole vain työkalusta, vaan viimeisestä näkyvästä siteestä isään ja sukuun.

Elossa oleva isä löytyy

Runossa 34 Kullervo pakenee Ilmarisen talosta ja aikoo lähteä kostamaan Untamolle, koska uskoo sukunsa tuhotuksi. Matkalla vastaan tuleva akka kertoo, ettei Kalervo olekaan kaatunut: Kullervon isä ja äiti ovat elossa.

Akka neuvoo Kullervolle tien Lapin laajalle rajalle, kalalammin laitaan, missä Kalervo asuu. Kullervo saapuu kotiin, mutta häntä ei heti tunnisteta. Kohtaaminen palauttaa Kullervon hetkeksi vanhempiensa varjoon, vaikka menetetty lapsuus ja kadonnut sisar tekevät kodista jo valmiiksi hauraan.

Isä arvioi pojan työn

Runossa 35 Kullervo elää Kalervon luona, mutta ei sopeudu työhön eikä talon järjestykseen. Kalervo tarkastaa poikansa kalastustöitä: Kullervo soutaa veneen rikki, katkoo hangat ja hajottaa haapaisen venon.

Kalervo siirtää pojan nuotan tarvontaan, mutta Kullervo turmelee myös sen työn sekoittamalla veden ja repimällä pyydyksen. Tämän jälkeen Kalervo lähettää hänet viemään veroja ja maarahoja. Matkasta kasvaa Kullervon kohtalon ratkaiseva käänne, kun hän kohtaa tietämättään oman sisarensa.

Hyvästit ja kuoleman sanoma

Runossa 36 Kullervo lähtee sotaan kostamaan Untamolle. Ennen lähtöä hän hyvästelee isänsä ja kysyy, itkisikö tämä poikaansa, jos kuulisi tämän kuolleen. Kalervon vastaus on kova: hän ei itkisi, vaan uusi ja parempi poika voitaisiin tehdä.

Sotatiellä Kullervo saa sanoman, että isä on kuollut. Hän ei palaa hautaamaan Kalervoa, vaan jatkaa kohti kostoa. Kun Kullervo myöhemmin palaa kotiin ja koskettaa kylmää kiuasta, hän päättelee isän olevan kuollut; Kalervon talo on tyhjä, eikä suvusta ole enää jäljellä turvaa.

Alkuperä ja tausta

Kalervo kuuluu Kalevalassa Kullervo-jakson henkilöhistoriaan: hän on Untamon veli, Kullervon isä ja Kalervon suvun nimellinen päämies. Hänen nimensä toimii sekä henkilönimenä että Kullervon patronyyminä, jolloin Kullervo määritellään jatkuvasti isänsä ja tuhottuna pidetyn sukunsa kautta. Nimen suhdetta Kaleva-nimistöön on pidetty mahdollisena, mutta Kalervoa ei tule samastaa suoraan Kalevaan tai Kalevanpoikiin ilman erillistä perustetta.

Muu kansanrunous

Suullisessa kansanrunoudessa Kalervo esiintyy ennen kaikkea Kullervo- ja Untamo-aiheisten runojen yhteydessä. Aineistossa hahmojen nimet, sukusuhteet ja tapahtumien järjestys voivat vaihdella: joissakin toisintolinjoissa painottuu Untamon tekemä suvun tuho ja Kullervon kasvu vihollisen talossa, toisissa taas Kullervon paluu vanhempien luo ja epäonnistuminen kotitalon töissä. Kalervo on näissä runoissa usein vähemmän itsenäinen henkilö kuin Kullervon sukuaseman merkki. Muoto “Kalervon poika” on tärkeä, koska se pitää Kullervon sidottuna isänsä nimeen silloinkin, kun isä ei ole tapahtumien keskellä.

Vallitseva tulkinta

Tutkimuksessa Kalervo nähdään yleensä Kullervo-tarinan taustahahmona ja sukutarinan solmukohtana, ei omana kulttihahmonaan. Hänen tehtävänsä on antaa Kullervolle alkuperä, patronyymi ja peritty ristiriita. Kalervon suvun hävitys selittää Kullervon aseman orjana, kostajana ja yhteisöön sopeutumattomana henkilönä. Samalla Kalervon myöhempi löytyminen elossa näyttää, että Kullervon tragedia ei ratkea pelkällä kotiinpaluulla: biologinen isä ja kotitalo ovat olemassa, mutta ne eivät enää kykene korjaamaan väkivallan, orjuuden ja kadonneen lapsuuden aiheuttamaa murtumaa. Lönnrotin kokoamassa eepoksessa Kalervoon liittyy myös kertomuksellista jännitettä, koska suvun hävityksen ja myöhemmän perheen löytymisen piirteet heijastavat eri runotoisintojen yhdistämistä.

Myyttinen rooli

Kalervo ei ole Kalevalassa jumala, tietäjä eikä varsinainen sankaritoimija, vaan suvun, isyyden ja perityn väkivallan hahmo. Hänen merkityksensä on myyttis-kertomuksellinen: Kalervon ja Untamon veljesriita tekee Kullervon elämästä alusta asti sukuvihan, orpouden ja koston määräämän. Kalervo edustaa Kullervolle sekä menetettyä kotia että riittämätöntä isän turvaa. Kun Kullervo palaa isänsä luo, Kalervo ei kykene palauttamaan poikaa yhteisöön, vaan pojan vierauden ja tuhon kehitys jatkuu.

Vertailevat mytologiat

Vertailevassa mytologian ja kirjallisuuden tutkimuksessa Kalervon merkitys liittyy useimmiten Kullervon tragediaan. Kullervoa on verrattu esimerkiksi Oidipukseen tietämättömän sukupuolirikoksen ja itsetuhon vuoksi; tällöin Kalervo asettuu vain väljästi traagisen isälinjan taustalle, eikä häntä pidä pitää kreikkalaisen myytin vastineena. Kalervon ja Untamon veljesriita muistuttaa yleisellä tasolla monien perinteiden veljes- ja sukuriitakertomuksia, kuten Kainin ja Abelin tai muiden perustavien veljeskonfliktien asetelmia. Nämä rinnastukset kuvaavat samankaltaisia kertomusmalleja, eivät todista suoraa lainaa tai sitä, että Kalervo olisi Kalevalassa sama hahmo kuin jonkin toisen mytologian isä- tai veljeshahmo.

Liittyy

Hahmot

Runoesiintymät

Runo	Rooli tai tapahtuma
31	Kalervo kasvaa Karjalaan viedystä linnun kantamasta lapsesta; hän joutuu riitaan veljensä Untamon kanssa kalavesistä ja kylvöstä, minkä jälkeen Untamo uhkaa ja hyökkää Kalervon sukua vastaan.
32	Kalervo esiintyy Kullervon isänä patronyymissä, kun Kullervo kysyy Ilmarisen talossa työtä ja pannaan karjan paimeneksi.
33	Kalervo esiintyy Kullervon isänä patronyymissä; Kullervo itkee kiviseen leipään katkennutta veistä, jota hän sanoo isältä saaduksi omaisuudeksi.
34	Kalervon kerrotaan olevan elossa, kun Kullervo luulee sukunsa tuhotuksi; akka neuvoo Kullervolle, missä hänen isänsä asuu, ja Kullervo lähtee tämän luo.
35	Kalervo tarkastaa Kullervon kalastustöitä: hän toteaa Kullervon rikkoneen veneen, lähettää tämän nuotan tarvontaan ja senkin epäonnistuttua määrää hänet viemään veroja.
36	Kullervo, Kalervon poika, hyvästelee isänsä sotaan lähtiessään; myöhemmin hän saa sanoman isän kuolemasta ja kotiin palattuaan päättelee isän olevan kuollut.

Vaihtoehtoiset tulkinnat

Kalervo on tulkittu mahdolliseksi Kaleva-nimistön johdokseksi tai Kalevan suvun kaltaiseksi kantaisähahmoksi. Tämä on nimistöllisesti mahdollinen, mutta epävarma tulkinta; Kalevalan kertomuksessa Kalervo toimii ennen kaikkea Kullervon isänä, ei laajana myyttisenä kantaisänä.
Kalervon ja Untamon riitaa on joskus luettu muistumana vanhoista suku- tai heimoriidoista. Tällainen historiallinen tausta on mahdollinen vain yleisellä tasolla, sillä runosta ei voi suoraan päätellä yksittäistä historiallista tapahtumaa tai todellista sukua.
Psykologisessa ja kirjallisuustieteellisessä tulkinnassa Kalervo voidaan nähdä epäonnistuneena tai etäisenä isänä: hän antaa Kullervolle nimen ja suvun, mutta ei pysty suojelemaan tai vastaanottamaan poikaansa. Tämä selittää Kullervon yksinäisyyttä, mutta on moderni tulkintakehys, ei kansanrunouden oma selitys.
Kullervon rikkinäinen isänperintö, erityisesti isältä saatu veitsi, voidaan lukea symboliksi katkenneesta suvusta ja miehisestä perinnöstä. Tulkinta sopii hyvin kertomuksen rakenteeseen, mutta yksityiskohtien merkitys vaihtelee sen mukaan, painotetaanko esinettä perheen muistona, työn välineenä vai kohtalon merkkinä.

Lähteet

Elias Lönnrot: Kalevala (1849).
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Suomen Kansan Vanhat Runot -verkkokorpus.
Väinö Kaukonen: Lönnrot ja Kalevala.
Anna-Leena Siikala: Itämerensuomalaisten mytologia.
Matti Kuusi, Keith Bosley ja Michael Branch: Finnish Folk Poetry: Epic.
Kalevala, runot 31–36
Kalevala, runo 31: Kalervon ja Untamon veljesriita
Kalevala, runo 34: Kullervon paluu vanhempiensa luo
Kalevala, runo 35: Kalervo ja Kullervon epäonnistuneet työt
Kalevala, runo 36: Kullervon hyvästit ja Kalervon kuoleman sanoma

Galleria

Kalervo-Nissila-1950s, AnonymousUnknown author
Kalervo Kinos (1928), Unknown authorUnknown author
Kalervo Rauhala (1952) (cropped), Lehtikuva
Kalervo Toivonen, Koncern Ilustrowany Kurier Codzienny - Archiwum Ilustracji 1936
Kullervo, Sigurd Wettenhovi-Aspa
Finnish artist Kalervo Palsa's gravestone - panoramio, dr.eros