Ilmarinen

Ilmarinen

Tyyppi

Seppä, kulttuurisankari ja myyttinen taivaantakoja

Alkuperä

Ilmarisen alkuperä on kansanrunoudessa Kalevalaa vanhempi. Hahmon nimi viittaa ilmaan tai taivaalliseen piiriin, mutta Kalevalassa hänet esitetään ennen kaikkea seppänä ja Sammon takoajana.

Ilmarinen on Kalevalan keskeinen seppähahmo, joka takoo Sammon ja muita ihmeellisiä esineitä. Häneen liittyy myös vanhempaa kansanrunouden ja tutkimuksen käsittelemää taivaallista kuvastoa, kuten taivaankannen takominen.

Yhteenveto

Kalevalassa Ilmarinen on mestariseppä ja Väinämöisen tärkeä liittolainen. Hänet lähetetään Pohjolaan takomaan Sampo, ja Sammon valmistuminen liittyy Pohjolan tyttären kosintaan. Ilmarinen tavoittelee avioliittoa, menettää puolisonsa ja takoo myöhemmin kultaisen naisen, joka osoittautuu elottomaksi ja kylmäksi. Hän osallistuu myös Sammon ryöstöön, jonka seurauksena Sampo särkyy ja katoaa mereen.

Vallitseva tulkinta

Tutkimuksessa Ilmarista pidetään kerroksellisena hahmona: Kalevalassa hän on ennen kaikkea seppä ja kulttuurisankari, mutta hänen taustallaan voi olla kansanrunouden vanhempia käsityksiä taivaasta, ilman piiristä ja maailmaa järjestävästä myyttisestä toimijasta. Lönnrotin Kalevala kokoaa nämä piirteet yhtenäiseksi eeppiseksi henkilöhahmoksi.

Myyttinen rooli

Kansanrunoudessa Ilmarinen esiintyy paitsi seppänä myös taivaaseen ja maailmanjärjestykseen liittyvänä hahmona. Häneen on liitetty taivaankannen takominen ja taivaallisen järjestyksen rakentaminen. Nimi yhdistyy sanaan ilma, mikä on tukenut tulkintoja Ilmarisesta vanhana taivaallisena tai kosmisena olentona.

Keskeiset runot

Sammon taontaPohjolan neidon kosintaKultaisen naisen taontaSammon ryöstö

Liittyy

Hahmot

• Väinämöinen

Esineet

• Sampo
• Kultainen nainen

Käsitteet

• Sammon taonta
• Taivaankannen taonta
• Kulttuurisankari
• Taivaantakoja

Vaihtoehtoiset tulkinnat

• Ilmarinen on tulkittu mahdolliseksi muinaiseksi taivaanjumalaksi tai taivaalliseksi demiurgiksi, mutta tätä ei voida pitää varmana yksiselitteisenä alkuperänä.
• Ilmarisen seppärooli voidaan nähdä myöhempänä kansanrunoudessa korostuneena piirteenä, joka on sulautunut vanhempaan ilma- ja taivassymboliikkaan.
• Kultaisen naisen kertomusta voidaan tulkita myyttisenä kuvauksena taidon rajoista: seppä kykenee luomaan muodon mutta ei elävää ihmistä.

Lähteet

• Kalevala, erityisesti Sammon taontaa, kosintaa, kultaisen naisen taontaa ja Sammon ryöstöä käsittelevät runot
• Suomen Kansan Vanhat Runot -aineisto Ilmaris-runoihin ja Sammon aihepiiriin
• Kalevalan ja suomalaisen mytologian tutkimuskirjallisuus Ilmarisen taustasta ja taivaankannen taonnasta