Kyllikki

Kalevala Wikistä
Kyllikki
Kyllikki
Tyyppi
Saaren neiti, Lemminkäisen puoliso ja valan rikkoja
Esiintyy runoissa
Keskeiset runot

Kyllikki on Kalevalassa Saaren kuuluisin neiti, joka ei taivu maineikkaidenkaan kosijoiden vaimoksi. Hänen kohtalonsa kääntyy, kun Lemminkäinen vie hänet väkisin rekeensä ja liitto sinetöidään vastavuoroisilla valoilla. Kyllikin tarina on lyhyt mutta ratkaiseva: hänen kylässä käyntinsä sysää Lemminkäisen kohti Pohjolaa, Tuonelan vaaraa ja kuoleman enteitä.

Kalevalan aikajana

Saaren neiti ja torjuttu kosija

Runossa 11 Kyllikki esitellään Saaren kukkana ja kaunokaisena, joka on muita neitoja kuuluisampi. Hän ei suostu sulhasille eikä mielly miehiin, vaikka kosijoita tulee ylhäisistä ja kaukaisista suunnista. Lemminkäinen lähtee Saareen Kyllikkiä pyytämään ja viipyy siellä neitojen iloissa, mutta Kyllikki torjuu hänet halveksien ja vaatii itselleen vertaisensa puolison.

Kyllikin asema ei ole vain kauneutta, vaan valtaa valita ja torjua. Saaren yhteisössä hän on se yksi impi, jota Lemminkäisen viehätys ja maine eivät heti murra.

Sieppaus ja ikilupaus

Kun Saaren neidot kisaavat kauniilla kankaalla, Kyllikki on ylinnä muita. Lemminkäinen ajaa kisakedolle, tempaa Kyllikin rekeensä ja vie hänet pois. Kyllikki valittaa, pyytää päästä kotiin äitinsä luo ja muistuttaa veljistään sekä sukunsa voimasta, mutta Lemminkäinen ei päästä häntä.

Matkalla Kyllikki suree joutuneensa sotaisan miehen suojaan. Lemminkäinen puolustaa itseään lupaamalla hyvää elatusta ja turvaa miekallaan. Lopulta Kyllikki asettaa ehdon: jos Ahti tahtoo hänet ikuiseksi puolisoksi, hänen on vannottava, ettei lähde sotaan kullan eikä hopean vuoksi. Lemminkäinen vaatii vastavalaksi, ettei Kyllikki käy kylissä tanssin ja kisojen tähden. He vannovat ikilupauksensa Jumalan edessä: Ahti ei käy sotia eikä Kyllikki kyliä.

Rikottu vala ja varoitusuni

Runossa 12 Ahti Lemminkäinen ja Kyllikki elävät yhdessä valansa mukaisesti. Ahti ei käy sotaa eikä Kyllikki kylissä. Kun Ahti kuitenkin viipyy kalaretkellään, Kyllikki lähtee kylän neitojen kisaan. Ahdin sisar Ainikki kantaa tiedon veljelleen, ja Lemminkäinen vihastuu.

Kyllikin valanrikko tulee Lemminkäiselle syyksi lähteä sotaan Pohjolaan. Kyllikki yrittää estää lähtöä kertomalla pahasta unestaan, jossa tuli ja valkea vyöryvät tupaan. Ahti torjuu varoituksen naisten unina ja lähtee kohti Pohjolan tupia.

Veren enne Lemminkäisen kodissa

Runossa 15 Kyllikki on Lemminkäisen kodissa, Kaukomielen kartanossa, kun hän tarkastelee miehensä sukaa ja harjaa. Niistä alkaa vuotaa verta ja hurmetta. Kyllikki ymmärtää merkin: hänen miehensä on kadonnut pahoille teille.

Kyllikin havainto saa myös Lemminkäisen äidin tajuamaan poikansa joutuneen tuhoon. Kyllikki ei itse lähde pelastusmatkalle, mutta hänen näkemänsä enne avaa tien Lemminkäisen kuoleman ja äidin suuren Tuonelaan ulottuvan etsinnän jaksolle.

Alkuperä ja tausta

Kyllikki kuuluu Lemminkäisen eli Ahdin runopiiriin, jossa Saaren neidon ryöstö, avioliiton ehdollinen vala ja valan rikkomisesta seuraava sotaretki muodostavat oman jaksonsa. Kalevalassa hänet määritellään ennen kaikkea Saaren kuuluisaksi neidoksi ja myöhemmin Lemminkäisen puolisoksi. Hahmo ei näyttäydy eepoksessa itsenäisenä jumalolentona, vaan kansanrunouden morsian- ja puolisoaiheiden kautta rakentuvana henkilönä. Nimi Kyllikki on kansanrunomainen naisen nimi; sen tarkka alkuperä ja suhde mahdollisiin paikallisiin nimimuotoihin jäävät epävarmoiksi.

Muu kansanrunous
Kalevalan Kyllikki perustuu suullisen runouden Lemminkäis- ja Kaukomieli-aiheisiin, joissa sankari tavoittelee tai ryöstää Saaren neidon ja liittoon liittyy molemminpuolinen kielto: mies ei saa lähteä sotaan tai vaarallisille retkille, nainen ei saa lähteä kylän iloihin. Kansanrunovariantit eivät ole täysin yhtenäisiä: henkilönnimet, paikat, teon syyt ja valan muoto vaihtelevat. Kyllikkiä vastaava hahmo voi olla nimenomaan Kyllikki tai yleisemmin Saaren neiti, ja jakso voi painottua joko morsiamen ryöstöön, puolisoiden väliseen sopimukseen tai Lemminkäisen seuraavaan tuhonretkeen. Kalevalassa Lönnrot on koonnut näistä aineksista yhtenäisen avioliitto- ja valakertomuksen, joka valmistaa Lemminkäisen Pohjola-jaksoa.
Vallitseva tulkinta
Vallitsevan tutkimustulkinnan mukaan Kyllikki on Lemminkäisen tarinassa eepillinen käännehenkilö eikä itsenäinen mytologinen päätoimija. Hänen tehtävänsä on sitoa sankarin eroottinen, aviollinen ja sotaisa puoli samaan kertomusketjuun. Saaren neidon ryöstö edustaa vanhaa sankarirunouden morsiamenryöstöaihetta, mutta Kalevalassa se saa myös moraalisen ja sosiaalisen jännitteen: Kyllikin oma tahto torjutaan, mutta hän pystyy neuvottelemaan avioliittoon ehtoja. Valanrikko ei tutkimuksessa yleensä merkitse vain yksittäistä naisen hairahdusta, vaan kertomuksellista mekanismia, jolla Lemminkäisen pidätelty soturi-identiteetti vapautuu. Kyllikki siis paljastaa Lemminkäisen kodin ja seikkailun välisen ristiriidan: puoliso yrittää sitoa hänet kotiin, mutta sankarirunon logiikka vie hänet väkivaltaiseen ja kuolemanvaaralliseen maailmaan.
Myyttinen rooli
Kyllikin myyttinen merkitys liittyy rajatilaan neidon, vaimon ja tuhon enteiden näkijän välillä. Hän on ensin tavoiteltu Saaren neiti, jonka kauneus ja torjuvuus tekevät hänestä sankarin koetuksen kohteen. Sieppauksen jälkeen hänestä tulee avioliiton ehtojen asettaja: Kyllikki ei ole pelkkä passiivinen palkinto, vaan hän saa Lemminkäisen sitoutumaan sotaretkistä luopumiseen. Kun vala rikkoutuu, Kyllikki toimii kertomuksessa laukaisijana, joka siirtää Lemminkäisen kodin piiristä vaaralliseen ulkomaailmaan. Varoitusuni ja veren näkeminen suassa ja harjassa antavat hänelle myös enteiden tulkitsijan roolin, vaikka varsinainen pelastava toimija on Lemminkäisen äiti.
Vertailevat mytologiat
Vertailevassa mytologiassa Kyllikin jaksoa voidaan rinnastaa laajalle levinneisiin morsiamenryöstön ja sankarin pidättävän puolison aiheisiin. Monissa eepoksissa sankari hankkii puolison väkivalloin tai vastoin yhteisön normeja, ja avioliitto toimii välivaiheena ennen uutta sotaa tai tuhonretkeä. Tällaiset rinnastukset auttavat hahmottamaan Kyllikin kertomusroolia, mutta ne eivät tee hänestä samaa hahmoa kuin muiden perinteiden ryöstetyt morsiamet tai varoittavat puolisot. Kyllikki on itämerensuomalaisen Lemminkäis-runouden hahmo, jonka merkitys määräytyy Kalevalassa Saaren, valan, kyläkäynnin ja Lemminkäisen kohtalokkaan retken kautta.

Liittyy


Runoesiintymät

Runo Rooli tai tapahtuma
11 Kyllikki on Saaren neiti, joka torjuu Lemminkäisen kosinnan, on kisakedolla muita kuuluisampi, joutuu Lemminkäisen rekeen viemäksi, valittaa päästäkseen kotiin ja vannoo lopuksi ikilupauksen olla käymättä kylissä.
12 Kyllikki elää Ahdin kanssa, mutta käy kylän neitojen kisassa; Ainikki kertoo tästä Ahdille, ja Kyllikki varoittaa Ahtia lähtemästä sotaan kertomalla näkemästään unesta.
15 Kyllikki on Lemminkäisen kodissa, katsoo sukaa ja harjaa, näkee veren vuotavan niistä ja päättelee miehensä Kaukoni kadonneen pahoille teille.

Vaihtoehtoiset tulkinnat

Vaihtoehtoiset tulkinnat
  • Kyllikkiä on mahdollista lukea naisen sosiaalisen liikkumavaran hahmona: kylässä käyminen, kisat ja karkelot eivät ole vain kevyt rikkomus, vaan merkki siitä, että nuoren naisen yhteisöllinen elämä ei mahdu Lemminkäisen asettamaan aviolliseen valvontaan. Tämä on tulkinta, ei Kalevalan oma selitys.
  • Epävarmemman tulkinnan mukaan Kyllikki säilyttää piirteitä vanhemmasta itsenäisestä Saaren naisen tai paikallisen neidon hahmosta, joka on myöhemmässä eepillisessä kokonaisuudessa alistettu Lemminkäisen tarinan käynnistäjäksi. Tästä ei kuitenkaan voi päätellä, että Kyllikki olisi ollut erillinen jumalatar.
  • Psykologisessa tulkinnassa Kyllikin varoitusuni ja verenenteen havaitseminen tekevät hänestä kodin intuitiivisen tiedon edustajan: hän ymmärtää vaaran ennen sankaria. Tämä valaisee Kalevalan kohtausrakennetta, mutta ei todista erityistä šamanistista tai papitarta muistuttavaa asemaa.
  • Etymologiset tai symboliset selitykset, jotka liittävät Kyllikin nimen suoraan esimerkiksi kylään, kyläilyyn tai hedelmällisyyteen, ovat epävarmoja. Nimen ja kertomusfunktion välillä voi olla runollista assosiaatiota, mutta varmaa alkuperäselitystä ei ole.

Lähteet

  • Elias Lönnrot: Kalevala (1849).
  • Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Suomen Kansan Vanhat Runot -verkkokorpus.
  • Väinö Kaukonen: Lönnrot ja Kalevala.
  • Anna-Leena Siikala: Itämerensuomalaisten mytologia.
  • Matti Kuusi, Keith Bosley ja Michael Branch: Finnish Folk Poetry: Epic.
  • Kalevala, runot 11, 12 ja 15
  • Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-laitokset ja runoselitykset
  • Kalevalan henkilöhakemistot ja kommentaarit Lemminkäisen runopiiristä
  • Elias Lönnrot: Kalevala, toinen painos 1849; erityisesti Kyllikin ja Lemminkäisen jakso sekä Lemminkäisen kuoleman enteet.
  • Suomen Kansan Vanhat Runot -verkkoaineisto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Lemminkäis- ja Kaukomieli-runojen variantit, erityisesti Saaren neidon ja Kyllikin ryöstön aineisto.

Galleria