Untamo

Untamo

Tyyppi

Veljessodan sytyttäjä, Kalervon veli ja Kullervon vainooja

Esiintyy runoissa

5152631343536

Keskeiset runot

313436

Untamo on Kalevalassa veljesvihan synnyttämä tuhon mies: hän riitautuu Kalervon kanssa, nostaa sodan omaa veljeään vastaan ja tekee Kullervosta orvon kostonlapsen. Hänen tekonsa käynnistävät Kullervon traagisen elämänkaaren, jossa kaltoin kohdeltu lapsi kasvaa kostajaksi. Untamon nimi vilahtaa eepoksessa myös ennen Kullervo-jaksoa, mutta hänen varsinainen merkityksensä rakentuu runoissa 31–36 Kalervon suvun hävittäjänä ja kostettavana vihollisena.

Kalevalan aikajana

Unen kertoja meren rannalla

Runossa 5 Untamo kohdataan toisenlaisessa yhteydessä kuin Kullervo-jaksossa. Väinämöinen suree mereen kadonnutta neitoa ja kysyy Untamolta, missä Ahtola asuu ja missä Vellamon neidot lepäävät. Untamo vastaa unen ja makuun tietäjänä: paikka on utuisen niemen ja terhenisen saaren päässä, aaltojen ja mustien mutien alla.

Tämä kohta liittää Untamon merenalaiseen tietoon ja Väinämöisen etsintään. Se ei vielä johda Kalervon ja Kullervon tarinaan, vaan jää varhaiseksi nimiosumaksi eepoksen vesimaailmassa.

Nimen varjo Lemminkäisen tiellä

Runossa 15 Untamola esiintyy Märkähattu karjanpaimenen määreenä, kun Lemminkäinen kertoo äidilleen, kuka työnsi hänet Manalaan ja Tuonelan jokeen. Untamo ei toimi kohtauksessa itse, mutta Untamolan nimi kytkeytyy surman ja tuonpuoleisen rajaan.

Runossa 26 Lemminkäinen uhoaa, ettei joudu “Untamon susien” suuhun matkallaan Pohjolan vaaroihin. Tässäkin Untamo on ennemmin uhkaavan voiman tai paikan nimeen kiinnittyvä hahmo kuin tapahtumien toimija.

Veljesvihan syttyminen

Runossa 31 Untamo astuu varsinaiseksi kertomushahmoksi. Hän on Kalervon veli, jonka kanssa riita kasvaa vähäisistä alkuaiheista: verkoista, kaurakylvöstä, uuhesta ja koirasta. Pienet vahingot muuttuvat sodaksi, kun Untamo uhkaa surmata Kalervon suvun, lyödä suuret ja pienet sekä polttaa talot poroksi.

Untamo kokoaa miehensä aseisiin ja lähtee sotaan omaa veljeään vastaan. Hänen miehensä surmaavat Kalervon joukon, polttavat talon ja vievät raskaana olevan Kalervon naisen Untamolan töihin. Tästä vangitusta naisesta syntyy Kullervo, jonka elämä alkaa Untamon vallan alla.

Kullervon vainooja ja orjuuttaja

Kullervo osoittaa jo lapsena yliluonnollista voimaa ja vannoo kostavansa isänsä ja äitinsä kärsimykset. Untamo ymmärtää vaaran: lapsesta voi kasvaa hänen sukunsa surma. Hän yrittää hävittää Kullervon veteen, tuleen ja hirteen, mutta poika selviää kaikista kuolemista vahingoittumatta.

Kun surmaaminen ei onnistu, Untamo kasvattaa Kullervoa orjapoikana ja koettaa panna hänet talon töihin. Kullervo turmelee työn toisensa jälkeen: lapsenhoidon, kasken, aidan ja rukiin puinnin. Lopulta Untamo luopuu hänestä ja myy Kalervon pojan Ilmariselle Karjalaan.

Kostopäätös palaa Untamon kylään

Runossa 34 Kullervo on jo lähtenyt Ilmarisen talosta ja vaeltaa osattomana. Hän päättää mennä Untamon kylään kostamaan isänsä ja äitinsä kärsimykset sekä kutsuu Untamoa sukunsa surmaajaksi. Matkalla hän saa kuitenkin kuulla, että Kalervo ja äiti ovat vielä elossa, ja kosto lykkääntyy.

Runossa 35 Kullervon oma rikos ja sisaren kuolema tekevät paluusta mahdottoman. Emo kehottaa häntä piiloutumaan ja odottamaan ajan armoa, mutta Kullervo kieltäytyy: Unto on vielä kaatamatta, taaton kohlut kostamatta ja maammon mahlat maksamatta.

Untolan hävitys

Runossa 36 Kullervo lähtee sotaan, vaikka perheen kuolinviestit seuraavat häntä matkalla. Äidin kuolema pysäyttää hänet hetkeksi, mutta ei käännä kotiin: Unto on yhä kostamatta. Kullervo jatkaa Untolaan ja pyytää Ukolta miekan, jolla voisi kaataa joukon.

Saatuaan miekan Kullervo hävittää Untamon joukon ja polttaa tuvat poroksi. Untamon talosta jäävät vain kiukaan kivet ja pihan pihlaja. Näin Untamon aloittama veljessota palaa hänen omaan taloonsa ja päättyy hävitykseen, joka ei kuitenkaan pelasta Kullervoa hänen omalta kohtaloltaan.

Alkuperä ja tausta

Untamo on Kalevalassa ennen kaikkea Kullervo-jakson kansanrunopohjainen vihollishahmo: Kalervon veli, Untolan tai Untamolan isäntä ja Kullervon lapsuuden vainooja. Nimi esiintyy myös muodoissa Untamoinen ja Unto sekä paikannimimäisissä muodoissa Untola ja Untamola. Nimen alkuperää ei voi varmistaa pelkästään Kalevalan perusteella. Runon 5 yhteys uneen ja makuuseen voi olla vanha nimileikki tai toisenlaisen Untamo-hahmon jälki, mutta Kullervo-jakson Untamoa ei tutkimuksessa yleensä pidetä ensisijaisesti unen jumalana vaan eeppisen kertomuksen vastustajana.

Muu kansanrunous

Kullervo-aiheisessa kansanrunoudessa Untamo tai Untamoinen esiintyy yleensä Kalervon vastapuolena, vihamielisenä sukulaisena tai talon isäntänä, jonka vallassa Kalervon poika kasvaa. Kansanrunovariantit eivät muodosta yhtä yhtenäistä elämäkertaa: veljesriidan syyt, Kalervon suvun tuhon laajuus, lapsen surmaamisyritykset, orjuus ja myöhempi kosto vaihtelevat laulajalta ja alueelta toiselle. Kalevalassa nämä aiheet on koottu yhtenäiseksi Kullervo-kertomukseksi. Muussa runokielessä Untola ja Untamola voivat esiintyä myös paikannimen tai vihollispuolen nimen kaltaisina ilmauksina; tällöin ei aina ole varmaa, viitataanko samaan henkilöön kuin Kullervo-jakson Untamoon.

Vallitseva tulkinta

Vallitsevan tutkimustulkinnan mukaan Untamo on Kullervo-runojen eeppinen antagonisti eikä itsenäinen jumalhahmo. Hänen tehtävänsä on luoda Kullervolle sosiaalinen ja moraalinen lähtötilanne: lapsi syntyy väkivallan, orjuuden ja kostovelan keskelle. Untamon epäonnistuneet yritykset surmata Kullervo korostavat lapsen poikkeuksellista voimaa ja kohtalonomaisuutta, mutta samalla ne osoittavat Untamon pelon: hän tunnistaa, että eloon jäänyt Kalervon poika voi kasvaa hänen oman sukunsa tuhoajaksi. Lönnrotin Kalevalassa Untamo on lisäksi rakenteellinen vastavoima, jonka hävitys päättää veljessodan kaaren, vaikka se ei vapauta Kullervoa tämän omasta syyllisyydestä ja tragediasta.

Myyttinen rooli

Untamon myyttinen rooli on Kalevalassa rajallinen mutta kertomuksellisesti voimakas. Hän ei ole jumala eikä kultillinen haltija, vaan veljessodan, sukusurman ja väärän kasvatuksen henkilöitymä. Hänen tekonsa rikkovat sukuyhteyden: veli kääntyy veljeä vastaan, raskaana oleva nainen viedään voittajan taloon ja lapsesta tehdään orja. Kullervon kannalta Untamo on se vihollinen, jonka väkivalta synnyttää kostovelan ja tekee lapsesta yhteisön ulkopuolisen. Siksi Untamo toimii myyttis-eeppisessä rakenteessa tuhon alkuunpanijana: hän ei yksin selitä Kullervon kohtaloa, mutta hänen tekonsa asettavat tragedian liikkeelle.

Vertailevat mytologiat

Vertailevassa mytologiassa Untamoa voi rinnastaa kertomustyyppiin, jossa lapsen hengissä säilyminen uhkaa vallanpitäjää tai sukusurman tekijää. Samantapaisia rakenteita tunnetaan monista perinteistä: vainottu lapsi yritetään surmata, mutta hän selviytyy ja palaa kostajana. Tällaisia vertailukohtia ovat esimerkiksi antiikin ja Lähi-idän tarinat altistetusta tai vainotusta lapsesta sekä eurooppalaiset kostotarinat, joissa setä tai muu lähisukulainen toimii anastajana ja väkivallan käynnistäjänä. Näitä rinnastuksia ei tule esittää Kalevalan lähteinä, vaan ne osoittavat, että Untamon rooli kuuluu laajempaan kansainväliseen kertomusmalliin: sukulainen tekee väkivallan, lapsi jää henkiin ja kosto palaa tekijän taloon.

Liittyy

Hahmot

• Kalervo
• Kullervo
• Ilmarinen
• Väinämöinen
• Lemminkäinen

Paikat

• Ahtola
• Tuonela
• Manala
• Pohjola
• Kalevala

Runoesiintymät

Runo	Rooli tai tapahtuma
5	Väinämöinen puhuttelee Untamoa ja pyytää tätä kertomaan unensa sekä Ahtolan ja Vellamon neitojen olinpaikan; Untamo vastaa osoittamalla paikan aaltojen ja mutien alla.
15	Untamola esiintyy Märkähattu karjanpaimenen määreenä Lemminkäisen kertoessa, kuka hänet työnsi Tuonelan jokeen; katkelmassa ei näy Untamon omaa toimintaa.
26	Kohde mainitaan runossa.
31	Untamo riitaantuu Kalervon kanssa, uhkaa tämän sukua, lähettää miehensä sotaan, saa Kalervon joukon surmatuksi ja ottaa Kalervon raskaana olevan immen kotiinsa. Myöhemmin hän yrittää hävittää Kullervon ja lopulta myy tämän Ilmariselle.
34	Kullervo päättää mennä Untamon kylään kostamaan isänsä ja äitinsä kärsimykset ja kutsuu Untamoa sukunsa surmaajaksi. Hän kertoo myöhemmin, että Untamon miehet veivät hänet lapsena kotiinsa.
35	Kullervo kieltäytyy pakenemasta ja ilmoittaa lähtevänsä sotaan, koska Unto on vielä kaatamatta ja vanhempien kärsimykset kostamatta.
36	Kullervo jatkaa sotaan, koska Unto on vielä kostamatta; hän menee Untolaan, saa miekan ja hävittää Untamon joukon sekä polttaa tuvat.

Vaihtoehtoiset tulkinnat

Vaihtoehtoiset tulkinnat

• Untamoa on mahdollista lukea myös unen tai unenhaltijan nimeen liittyvänä hahmona, koska varhaisessa Kalevala-kohdassa häntä puhutellaan unen ja makuun tietäjänä. Tämä tulkinta on kuitenkin epävarma Kullervo-jakson kannalta: saman nimen esiintyminen ei todista, että Kullervon vainooja olisi alun perin unijumala.
• Untola tai Untamola voidaan tulkita vihollisyhteisön tai suvun nimeksi, jolloin Untamo olisi osittain paikan ja ryhmän personifikaatio. Tämä sopii runokielen tapaan käyttää henkilön- ja paikannimiä rinnakkain, mutta ei poista sitä, että Kalevalan Kullervo-jaksossa Untamo toimii myös yksilöllisenä henkilönä.
• Historiallis-sosiaalisessa luennassa Untamon ja Kalervon riita voi heijastaa vanhojen sukujen, talojen tai paikallisyhteisöjen välistä väkivaltakierrettä, jossa vangitseminen, orjuuttaminen ja kosto ovat keskeisiä. Tämä on tulkinnallinen mahdollisuus, ei osoitus yhdestä historiallisesta tapahtumasta.
• Psykologisessa tai rakenteellisessa luennassa Untamo voidaan nähdä Kullervon vääränä kasvattajana ja pahana isähahmona: hän ei suojele lasta vaan yrittää hävittää tämän tai käyttää tätä hyödyksi. Tällainen tulkinta selittää Kullervon vieraantumista, mutta se on moderni lukutapa eikä kansanrunon eksplisiittinen selitys.

Lähteet

• Elias Lönnrot: Kalevala (1849).
• Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Suomen Kansan Vanhat Runot -verkkokorpus.
• Väinö Kaukonen: Lönnrot ja Kalevala.
• Anna-Leena Siikala: Itämerensuomalaisten mytologia.
• Matti Kuusi, Keith Bosley ja Michael Branch: Finnish Folk Poetry: Epic.
• Kalevala, runot 5, 15, 26, 31, 34, 35 ja 36
• Kalevalan Kullervo-jaksoa käsittelevä tutkimuskirjallisuus
• Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala- ja kansanrunousaineistot
• Elias Lönnrot: Kalevala, toinen painos 1849; erityisesti Kullervo-jakson Untamo-kohdat sekä nimen erilliset esiintymät.
• Suomen Kansan Vanhat Runot. Verkkopalvelu, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: haut nimillä Untamo, Untamoinen, Unto, Untola, Untamola, Kullervo ja Kalervon poika.