Ilmarinen

Ilmarinen

Tyyppi

Seppä, kulttuurisankari ja myyttinen taivaantakoja

Alkuperä

Ilmarinen kuuluu itämerensuomalaiseen kansanrunousperinteeseen ja Kalevalassa Lönnrotin muokkaamaan eeposkokonaisuuteen. Hahmon nimi yhdistetään tavallisesti sanaan ilma. Tarkka alkuperä, kehityskulku ja mahdollinen jumalallinen tausta ovat tutkimuksellisesti tulkinnanvaraisia.

Ilmarinen on Kalevalan keskeinen seppähahmo, jota kutsutaan usein takojaksi iänikuiseksi. Hänet tunnetaan erityisesti Sammon takojana, Pohjolan neidon kosijana ja kultaisen vaimon valmistajana.

Yhteenveto

Kalevalassa Ilmarinen on mestariseppä, jonka taidolla valmistetaan Sampo Pohjolalle. Hän liittyy Väinämöisen hankkeisiin ja Pohjolan tapahtumiin, tavoittelee Pohjolan tytärtä, saa hänet lopulta puolisokseen ja menettää hänet Kullervon kostoon liittyvässä kertomuksessa. Vaimonsa kuoltua Ilmarinen takoo kullasta ja hopeasta uuden vaimon, mutta tämä jää kylmäksi ja elottomaksi. Hän osallistuu myös Sammon ryöstöretkeen, jonka seurauksena Sampo rikkoutuu ja joutuu mereen. Kalevalassa Ilmariseen liitetään lisäksi maine taivaankannen tai ilman rakenteen takojana.

Vallitseva tulkinta

Vallitseva tulkinta erottaa Kalevalan kirjallisen Ilmarisen ja kansanrunouden vanhemmat Ilmaris-aiheet toisistaan. Kalevalassa hän on Lönnrotin kokoaman eepoksen keskeinen seppäsankari, kun taas kansanrunoudessa samaan nimeen liittyy sekä sepän, kosijan että kosmisen rakentajan piirteitä. Nimen yhteys sanaan ilma tukee ajatusta vanhasta myyttisestä taustasta, mutta ei yksin todista Ilmarista alkuperäiseksi taivaanjumalaksi.

Myyttinen rooli

Kansanrunoudessa Ilmarinen on sepän ihannehahmo ja yliluonnollisten esineiden valmistaja. Hänen hahmonsa voi ylittää tavallisen käsityöläisen roolin: taivaankannen takomiseen liittyvät aiheet tekevät hänestä maailman järjestämiseen osallistuvan myyttisen toimijan. Tutkimuksessa häntä on usein tarkasteltu myös mahdollisena muinaisen taivas- tai ilmahahmon jäänteenä, mutta tämän tulkinnan laajuus ja alkuperäinen merkitys ovat epävarmoja.

Keskeiset runot

Sammon taontaPohjolan neidon kosinta ja kosintatehtävätIlmarisen vaimon kuolemaan liittyvä Kullervo-jaksoKultaisen vaimon takominenSammon ryöstöretki ja Sammon särkyminenTaivaankannen takomiseen viittaavat Ilmaris-aiheet

Liittyy

Hahmot

• Väinämöinen
• Louhi
• Pohjolan tytär
• Kullervo

Paikat

• Pohjola

Esineet

• Sampo
• Kultainen nainen

Käsitteet

• Sammon taonta
• Taivaankannen taonta
• Kosinta
• Sepän myyttinen taito

Vaihtoehtoiset tulkinnat

• Ilmarinen voidaan tulkita ennen kaikkea sankarilliseksi käsityöläiseksi, jonka yliluonnollinen taito tekee hänestä kulttuurisankarin.
• Ilmarinen voidaan tulkita traagiseksi hahmoksi: hän hallitsee aineen ja taonnan, mutta ei kykene hallitsemaan rakkautta, kuolemaa tai kohtaloa.
• Ilmarisen taivaankannen takominen voidaan nähdä jäänteenä kosmogonisesta myytistä, jossa seppä osallistuu maailman rakenteen luomiseen.
• Epävarmemman tulkinnan mukaan Ilmarinen olisi muinaisen taivaanjumalan tai ilmaan liittyvän jumalhahmon myöhempi runollinen muoto.

Tarkistettavat kohdat

• Ilmarisen mahdollinen alkuperä muinaisena taivaanjumalana on tutkimustulkinta, ei Kalevalan juonessa suoraan esitetty varma tieto.
• Taivaankannen takomisen merkitys vaihtelee sen mukaan, tarkastellaanko Kalevalaa, kansanrunouden eri toisintoja vai mytologista rekonstruktiota.
• Ilmarisen nimen yhteys sanaan ilma on merkittävä, mutta siitä ei voida yksin päätellä hahmon alkuperäistä asemaa jumalana.
• Kalevalan Ilmarinen on toimitettu eeposhahmo, joten kaikkia hänen piirteitään ei tule sellaisenaan pitää yhtenäisen muinaisen uskomusjärjestelmän kuvauksena.

Lähteet

• Kalevala, Lönnrotin laitos
• Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousaineistot
• Kalevalaa ja itämerensuomalaista mytologiaa käsittelevä tutkimuskirjallisuus